14. joulukuuta 2012

Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella

Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella
Millenium-sarja
691 s.
 
Miksi?: Pidin sarjan ensimmäisestä osasta (Miehet jotka vihaavat naisia) ja halusin lukea lisää päähenkilöistä.
 
Täytyy myöntää, että tämä sarja on saanut minut harkitsemaan enemmän dekkareiden ja jännäreiden lukemista. Minulla on vähän negatiivinen suhtautuminen dekkareihin, mutta ehkä minun pitäisi kokeilla lukea useampia ennen kuin tuomitsen koko genren. Vai mitä?

Kirja jatkaa tarinaa Mikael Blomkvistista ja Lisbeth Salanderista, mutta keskittyy tällä kertaa enemmän Salanderiin. Mikael on saamassa julkaistua seksikauppaa koskevan uutispommin, jonka kirjoittaja ja hänen avovaimonsa surmataan vähän ennnen julkaisua. Lisbeth joutuu epäilyksenalaiseksi ja loppukirja onkin rikoksen selvittelyä. Samalla käydään läpi ja saadaan uutta tietoa Lisbethin menneisyydestä, joka mielestäni oli kiintoisaa luettavaa.
 
Juonenkehittely oli sen verran hienoa luettavaa, että kirjaan koukuttuu väkisin. Hahmoilla on mielenkiintoiset taustat ja elämät ja he ovat eläviä, koska heistä kerrotaan niin paljon. Toisaalta joistain hahmoista ei ehkä olisi ollut tarvetta kertoa niin paljoa ja muutenkin kerrontaa vaivaa liiallinen yksityskohtaisuus, mutta en osaa päättää, onko se hyvä vai huono asia. Toisaalta tämä 700-sivuinen möhkäle oli joissan kohdissa puuduttavaa. Kuitenkin suosittelen kaikille, joita suurehko sivumäärä ei pelota ja jotka ovat samanlaisia dekkariepäilijöitä kuin minä.

"Kansioita olisi pitänyt olla enemmän. Vuosi sitten niissä oli ollut holhouslautakunnan yhteenveto hänen lapsuudenkehityksestään. Se puuttui. Miksi Bjurman olisi poiminut papereita pois kansiosta? Hän rypisti kulmakarjovaan. Mitään järjellistä syytä ei löytynyt. Sikäli kuin Bjurman ei tallettanut aineistoa myös jonnekin muualle. Lisbeth vilkaisi säleikköhyllyä ja kirjoituspöydän alimmaista laatikkoa."

Arvio:
4 tähteä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti